Asiantuntija ihmettelee: osa suomalaisyrityksistä ei vieläkään hyödynnä merkittävää tuottopotentiaalia – ”parantaa tehokkuutta, tuottavuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä”
Julkaistu: 11.10.2024
IoT, eli Internet of Things, -teknologiaa käytetään Suomessa edelleen liian vähän etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ihmettelee Digitan IoT-liiketoiminnan vetäjä Tuomas Kolkka. Hän uskoo, että mikäli asiaan ei pian havahduta, monelta yritykseltä jää hyödyntämättä merkittävä mahdollisuus tehostaa toimintaansa ja parantaa kannattavuuttaan. Hän antaa myös esimerkkejä luovista IoT-ratkaisuista, joita Suomessa on jo nyt käytössä.
Vuosia IoT-ratkaisujen kanssa työskennellyt Kolkka näkee, että nykyinen IoT-teknologian käyttö Suomessa on monipuolista ja kehittyvää. Erilaisia ratkaisuja hyödynnetään laajasti eri sektoreilla, kuten teollisuudessa, terveydenhuollossa, liikenteessä ja älykaupungeissa. Hyödyntämätöntä potentiaalia on kuitenkin edelleen runsaasti.
Kolkan mukaan etenkin pienet ja keskisuuret yritykset voisivat hyötyä IoT-ratkaisuista liiketoimintansa tehostamisessa ja uusien palveluiden kehittämisessä nykyistä huomattavasti enemmän. Parhaimmillaan Kolkan mukaan IoT-investointi parantaa yrityksen tehokkuutta, tuottavuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Tällä kaikella voisi olla vaikutusta jo Suomen yskivään talouteenkin.
”Ennakoiva kunnossapito on merkittävä mahdollisuus, sillä IoT-laitteiden avulla voidaan kerätä dataa koneiden ja laitteiden kunnosta. Tämä mahdollistaa huoltojen ennakoinnin ennen kuin laitteet rikkoutuvat, mikä voi vähentää seisokkiaikoja ja parantaa tuotannon tehokkuutta ja ennustettavuutta. IoT-teknologian avulla voidaan myös seurata ja hallita toimitusketjuja reaaliajassa, mikä parantaa toimitusten tarkkuutta ja pienentää kustannuksia.”
Oikein toteutetut IoT-ratkaisut voivat tarjota yrityksille useita merkittäviä kilpailuetuja ja hän on huomannut, että tätä ei aina osata tunnistaa.
”Energia- ja resurssitehokkuus on alue, jossa IoT-teknologia voi tuoda merkittäviä parannuksia. Älykkäät energianhallintajärjestelmät voivat jo nyt optimoida energiankulutusta ja vähentää kustannuksia. Esimerkiksi rakennusten lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät voivat säätää itseään automaattisesti IoT-sensoreiden keräämän datan perusteella ja tätä kautta voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa ja samalla pienentää myös kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. Tämän luulisi kiinnostavan etenkin kiinteistöjen omistajia ja taloyhtiötä ”, Kolkka pohtii.
Huonosti toteutettu IoT-investointi voi käydä kalliiksi
Vaikka Kolkka kannustaa yrityksiä vahvasti panostamaan IoT-teknologiaan, tietyt asiat ovat tärkeitä ottaa huomioon.
”Varmistaakseen investoinnin onnistumisen ja maksimaalisen hyödyn, yrityksen tulisi panostaa tietoturvaan, sillä IoT-laitteet voivat olla alttiita kyberhyökkäyksille. Yrityksen tulisi myös kiinnittää huomiota yhteensopivuuteen ja standardointiin, datan hallintaan ja analytiikkaan, skaalautuvuuteen sekä tietenkin käyttäjien osaamiseen”, hän luettelee.
Mikäli näitä ei ole otettu huomioon, riski taloudellisiin tappioihin kasvaa.
”Jos esimerkiksi yhteensopivuutta ja standardointia ei ole varmistettu, eri IoT-laitteet ja -järjestelmät eivät toimi saumattomasti yhdessä. Se voi aiheuttaa toimintahäiriöitä ja lisäkustannuksia. Lisäksi IoT-laitteet tuottavat valtavia määriä dataa, ja jos tätä dataa ei hallita ja analysoida tehokkaasti, yritys jättää käyttämättä monia IoT:n tarjoamia mahdollisuuksia”, Kolkka havainnollistaa.
”Kehotan jokaista yritystä miettimään omalta kantiltaan onko heidän IoT-hyödyntämisensä millä tasolla ja voisiko sitä parantaa. Hyvin tehty IoT-investointi tulee parantamaan yritysten, ja sitä kautta koko Suomen, taloutta”, hän jatkaa.
Merkitystä on myös sillä, millainen IoT-teknologia on käytössä.
“Suomessa teleoperaattorit tarjoavat kapeakaistaista NB-IoT –teknologiaa sekä suuremman tiedonsiirtokapasiteetin yhteyksiä Sitten on esimerkiksi Digitan käyttämä LoRaWAN-teknologia, joka soveltuu erityisen hyvin kohteisiin, joissa siirrettävät datamäärät ovat vähäisiä ja laitteiden sekä niiden akkujen tulee olla hyvin pitkäikäisiä. Yrityksen tehdessä IoT-investointia on tärkeää varmistaa teknologian sopivuus käyttötapaukseen, jotta hyöty on maksimoitu,” Kolkka toteaa.
Esimerkkejä jo käytössä olevasta IoT-teknologiasta
Älykkäät vesihuollon ratkaisut: IoT-sensoreiden avulla vesiyhtiöt voivat seurata vesihuoltoverkkoa ja vedenkulutusta tehokkaasti reaaliajassa. Etäluenta ja vedenkulutuksen seuranta tuovat säästöjä veden- ja energiankulutukseen, älykkäiden mittareiden ansiosta mahdolliset piilovuodot voidaan havaita nopeammin ja automatisoidun tiedonkeruun myötä tarkat päivittäiset kulutustiedot saadaan suoraan sekä laskuttajalle että asukkaalle ja arviolaskutuksesta voidaan luopua.
Älykkäät rakennukset: IoT-laitteet voivat seurata ja hallita rakennusten energiankulutusta, ilmanlaatua ja turvallisuutta. Esimerkiksi älykkäät termostaatit ja valaistusjärjestelmät voivat säätää itseään automaattisesti käyttäjien tarpeiden mukaan, mikä parantaa energiatehokkuutta ja mukavuutta.
Älykkäät palovaroittimet: Älykkäiden palovaroittimien avulla voidaan todentaa laitteiden toimintavarmuus vuoden jokaisena päivänä eikä pelkästään vuosittaisilla tarkastuskäynneillä.
Eläinten seuranta: Esimerkiksi porojen seuranta IoT-laitteiden avulla on jo käytössä Suomessa ja on mahdollisesti laajenemassa muihin pohjoismaihin. Sensorit seuraavat eläinten liikkeitä, mikä helpottaa poroelinkeinonharjoittajia tietämään porojen sijainnin ja keräämään porot kasaan niiden merkitsemisen ja erottelun aikaan.
Digita/Viestintä