Julkaistu:  17.10.2019

Digitaalisia ratkaisuja kehittävän Ratna-yhtiön toimitusjohtaja Jouni Koljonen on ollut eri firmoissa mukana kehittämässä kulunhallintaa jo yli kaksikymmentä vuotta. Hän kertoo jaksavansa innostua joka päivä uudestaan digitaalisen kulunvalvonnan kehittämisestä.

Tässä työssä innostaa se, että käyttökelpoista kulunvalvontaa ympäristöystävällisen kiertotalouden, yhteiskäyttötilojen ja vertaisvuokrauksen tarpeisiin ei ole olemassa. Kauppakassin turvallinen toimituttaminen kotiin, kun itse et ole paikalla, ei edelleenkään onnistu, Koljonen sanoo.

Tällä hetkellä suurin osa kuluttajista käyttää yhä mekaanista avainta, joka on keksitty sata vuotta sitten. Itselläni on ollut tavoitteena luoda kulunhallintaan ratkaisu, joka olisi hintansa puolesta myös tavallisen kuluttajan saatavilla. Kun otimme 90-luvulla silloisten kollegoiden kanssa tämän haasteen vastaan, ei IoT-verkoista tiedetty vielä. Silloin tukeuduimme 3G-verkkoihin ja puhelimiin, ja siinä saimme paljon aikaan, Koljonen sanoo.

IoT-verkko eli esineiden Internetin (englanniksi Internet of Things) tekniikoiden avulla laitteita voidaan kytkeä Internet-verkkoon hyvin edullisesti. Ratna hyödyntää kulunhallintaratkaisuissaan Digitan LoRaWan-verkkoa, joka on ensimmäinen varta vasten esineiden internetiä varten kehitetty teknologia maailmassa. Siinä minimaalisesti virtaa kuluttavien laitteiden käyttämää dataa voidaan siirtää langattomasti pitkänkin kantaman päähän. Jouni Koljosen mukaan esimerkiksi jo olemassa olevat asennetut koodilukot voidaan muuttaa verkon yli ohjelmoitaviksi.

Olemassa olevan lukon voi päivittää esineiden internet -laitteeksi, jolloin pin-koodin voi vaihtaa etänä puhelimesta tai nettiselaimesta koneelta. Lukkoon voidaan tallentaa useita koodeja esimerkiksi niin, että jokaisella käyttäjällä on oma henkilökohtainen koodinsa, joka voi olla myös aikaan sidottu.

Kerrostalojen lukkokoodit pysyvät paremmin salassa

Nykyisellään koodilukkojen haasteena on, että koodit päätyvät nopeasti ihmisille, jotka eivät asu kyseisessä talossa. Koljonen toivookin, että taloyhtiöt kaupungissa ottaisivat yhä enemmän käyttöön älykkään koodilukon, joka mahdollistaa joustavan koodin vaihtamisen.

On tullut ongelmia, kun koodi on lähtenyt leviämään, mutta sitä ei ole pystytty muuttamaan oven ulkopuolella olevaan koodilaitteeseen tarpeeksi nopeasti tai tarpeeksi usein. Uutta teknologiaa hyödyntävässä mallissa koodin voi halutessaan vaihtaa etänä vaikka monta kertaa päivässä.

Koljosen mukaan LoRaWan-verkkoa hyödyntävän koodilukon etuna on myös, että kustannustaso on noin kymmenesosan perinteisen kulunvalvonnan käyttöönottoa alhaisempi. IoT:tä hyödyntävä koodilukko maksaa asennettuna 400-500 euroa. Uusien lukkojen yleistymiseen kerrostalojen porttikongeista yksittäisten asuntojen oviin tarvitaan myös asenteen muutosta.

Se on varmaankin mindset-asia, eli ei uskota, että tuollainen järjestelmä voisi toimia. Pelätään kenties, että joku tulee koodin kanssa luvatta sisälle. Toinen asia on hinta. Digitan verkon avulla älykkään koodilukkojärjestelmän hinta tulee alas, mutta vielä ei olla ihan sillä tasolla, että lukon voisi ostaa mistä vain alle sadalla eurolla. Taloyhtiölle kustannus ei ole suuri, mutta yksityiselle kuluttajalle saattaa olla.

Tähtäimessä myös airbnb-tyyppiset palvelut

Yksi IoT-teknologiaa hyödyntävien lukkoratkaisujen etu on, että niitä voidaan käyttää myös sähköttömissä kohteissa, kuten syrjäisissä mökeissä. Tämä voi olla kätevä ratkaisu muun muassa mökkiään vuokraavalle.

Pyrimme valloittamaan myös vertaisvuokraus-markkinoita eli Airbnb:n kaltaisia palveluja, joissa vuokrataan omaa tilaa. Henkilö voisi maksaa vuokran netissä ja saada samalla pin-koodin. Koodi olisi voimassa vain varauksen ajan.

Tällainen systeemi mahdollistaa joustavan sisäänpääsyn satunnaisille käyttäjille. Perinteisen mekaanisen avaimen antamisessa piilee aina myös se riski, ettei avain välttämättä palaudu takaisin.
Vastaava kooditeknologia toimii jo monissa hotelleissa, joissa sisään mennään vierailun ajan kestävällä koodilla.

Kehittämämme koodilukko ei tarvitse toimiakseen sähköä, sillä se toimii pattereilla myös perinteisellä mekaanisella lukkorungolla. Vastaavia ratkaisuja on kehitetty pitkään myös mobiililaitteille, mutta silloin pitää aina olla kännykässä virtaa ja tietty applikaatio ladattuna. Toistaiseksi vertaisvuokrapalveluissa operoidaan kuitenkin yhä pitkälti mekaanisilla avaimilla.

Siksikin jaksan innostua tästä työstä, kun tiedän, että sarkaa on vielä paljon edessä. IoT-verkkojen tuleminen on yksi iso askel siihen, ettei mekaanista avainta tarvittaisi enää ollenkaan. Uskon, että 5-10 vuoden päästä kenttä näyttää erilaiselta, Koljonen visioi.

Julkaistu alun perin mtvuutiset.fi-sivuilla kaupallisena yhteistyönä.