Julkaistu:  8.2.2022

Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2020 -tutkimuksen mukaan noin 40 prosentilla suomalaisyrityksistä oli käytössä laitteita tai järjestelmiä, joita voi valvoa tai hallita internetin välityksellä – toisin sanoen IoT-laitteita tai -ratkaisuja.

Näissä ja monissa muissakin yrityksissä pohditaan aktiivisesti, millaisia hyötyjä IoT-teknologiasta voitaisiin saada omaan liiketoimintaan. Myös vastuullisuuden toteuttaminen liiketoiminnassa on korostunut voimakkaasti viime vuosina, ja siihen IoT-ratkaisut ja niiden ympärille rakentuneet IoT-ekosysteemit voivat tarjota lukuisia uusia mahdollisuuksia.

Heitä varten on Digita ja sen ympärilleen rakentama suomalaisten, vastuulliseen liiketoimintaan tähtäävien huippuosaajien IoT-ekosysteemi, joka on on mahdollistanut satojen vastuullisten ja korkealuokkaisten ratkaisujen tarjoamisen asiakkaille mm.
energia-, vesi-, rakennus-, LVI- ja jätehuoltosektoreilla.

Esittelemme artikkelisarjassamme Suomen IoT-toimijoita. Laitevalmistajista on tällä kertaa vuorossa Caproc Oy.

Nimi:	Caproc Oy
Perustettu:	2019

Kuka olet?

Toni Savela, toimitusjohtaja. Perustin Caprocin vuonna 2019, ja toistaiseksi yrityksen ainoana työntekijänä käytän ulkopuolisia kumppaneita apuna laiteratkaisujen kehittämisessä ja toimittamisessa.

Olen aina ollut vähän ”Pelle Peloton” luonteeltani, tykkään kehitellä kaikenlaista. Ennen oman yrityksen perustamista työskentelin IT-ammattilaisena metsä- ja panimoteollisuudessa, paneutuen erityisesti tehdasautomaatioon ja logistiikkaan.

Millaisia IoT-laiteratkaisuja te tarjoatte asiakkaillenne? Mikä on vahvuusalueenne ja miten näet tulevaisuuden tällä alueella?

Laitteitamme on tätä nykyä paljon käytössä vedenpinnan ja veden laadun mittaamisessa. Myös sisäilman laadun mittaaminen sekä teollisuudessa käytössä olevat värinän ja laakereiden mittaaminen ovat vahvoja alueitammme.

Viime aikoina on paljon herättänyt kiinnostusta kehittämämme tutka-anturi jäte- ja muiden säiliöiden pinnan mittaamiseen. Erityisesti jätealalla pinnanmittaus on muodostunut ajankohtaiseksi lainsäädännön muuttumisen myötä.

Miten päädyitte IoT-laiteratkaisujen kehittämiseen?

Mielenkiinto IoT:tä kohtaan syntyi heti kun langaton teknologia antoi siihen mahdollisuuden. Alussa ei ollut valmiita asiakkaita, mutta pohjana oli luja usko IoT:n tulevaisuuden potentiaaliiin. Pian aloimmekin saada tarjouspyyntöjä, ensin teollisuudelta ja sitten vesiyhtiöiltä etäluettavien mittareiden avulla tapahtuvasta kulutuksen mittaamisesta ja laskuttamisesta.

Erikoisempiin tarpeisiin ei löytynyt valmiita laitteita tai niitä olisi pitänyt tuoda Kiinasta asti, joten lähdimme kehittämään omaa kotimaista laiteratkaisua. Monessa tapauksessa asiakkaalla on tarve yhdistellä useampia antureita samaan kokonaisuuteen, ja meidän päätelaitteellamme se on mahdollista. Samalla säästyy rahaa, kun ei tarvitse hankkia monia laitteita.

Miksi valintanne kohdistui LoRaWAN:iin ja Digitaan ja mitä etua siitä koituu loppuasiakkaalle?

Tunnen Digitan ihmisiä aiemmilta vuosilta, ja sitä kautta pääsin tutustumaan heidän IoT-liiketoimintaansa. Laaja verkko, joka kattaa koko Suomen hyvällä kuuluvuudella, oli tärkeä aspekti LoRaWANiin päätymisessä – se on konkreettinen etu eri osissa Suomea toimiville asiakkaillemme. Katvealueilla on saatu kuuluvuusvaje nopeasti katetuksi, täydet pisteet Digitalle siitä.

Digitalla on ollut myös todella hyvä tekninen tuki, apua tulee saman päivän aikana. Se on meille ensiarvoisen tärkeää, sillä suomalaisena laitevalmistajana haluamme että suomalaiset asiakkaamme saavat apua nopeasti.

Mistä saavutuksesta olette erityisen ylpeitä?

Pari vuotta on ehditty tehdä laite- ja tuotekehitystä, ja nyt päästy kaupallistamisvaiheeseen eli voimme myydä laiteportfoliota moneen tarpeeseen. Siitä täytyy olla ylpeä.

Ja laajemmin ajatellen myös siitä, että esimerkiksi jäteautojen ajoja ja päästöjä voidaan meidän avullamme vähentää ja tehdä maailmaa sitä kautta paremmaksi.

Miten laiteratkaisunne auttavat loppuasiakasta kehittämään vastuullisuuttaan?

Jätealue tulikin jo mainituksi, se on hyvin konkreettinen esimerkki. Logistiikan puolella koen vastuulliseksi toiminnaksi, ettei laitteita tarvitse lennättää toiselta puolelta maailmaa asiakkaille, kun meiltä löytyy kotimainen vaihtoehto. Tästä koituu niin ympäristöllisiä kuin liiketaloudellisia hyötyjä.

Asiakkaidemme on vastaavasti mahdollista parantaa omaa vastuullisuuttaan laitteitamme käyttämällä: esimerkiksi sisätila-antureiden avulla voidaan säätää lämpötila optimaaliseksi myös energiatehokkuuden kannalta.

Mikä merkitys teille on Suomen kasvavalla IoT-toimijoiden ekosysteemillä?

Vesialalla toimivien yritysten kanssa haemme monesti mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä, aina ei tarvitse käydä veristä kilpailua. Eri maahantuojien kanssa voimme myös tarjota asiakkaille ristiin sopivimpia tuotteita. Ja IoT-järjestelmäpalveluita toimittavat yritykset voivat ostaa meiltä heille käypiä laitteita. Yhteistyöllä saadaan syntymään laajempia kokonaisuuksia asiakkaan eduksi, kun isketään monia eri vahvuusalueita yhteen. IoT on Suomessa toki vielä sen verran alkuvaiheessa, että samankaltaisia antureita on usein tarjolla samoihin tarpeisiin, mutta asiakastarpeiden kasvaessa ja monipuolistuesssa voivat toimijat jatkossa erikoistua enemmän.