Julkaistu:  29.5.2019

Kiinteistöihin energiaratkaisuja toimittavan Enermixin toimitusjohtaja Janne Heinonen uskoo tietoverkkoihin kytkettyjen laitteiden parantavan jatkossa erityisesti isojen kiinteistöjen huoltoa. Kun kiinteistön mittareiden keräämä data tulee suoraan kiinteistönhuoltajan tietokoneruudulle valmiiksi analysoituna, pystyy huolto puuttumaan esimerkiksi vesivahinkoihin entistä nopeammin. Enermix hyödyntää kiinteistöjen mittareiden luvussa niin sanottua esineiden internetiä (Internet of Things), eli IoT-verkkoa, johon laitteet on yhdistetty.

Mittareista kerätyn datan avulla huollon asiantuntijat voivat ennakoida trendimuutoksia. Esimerkiksi tietyistä merkeistä voi ennakoida, jos lämpöpumppu on menossa rikki. Näin huoltoa voidaan tehdä ennakoivasti ennen kuin paikat hajoavat, Heinonen sanoo.

Etäkorjaus mahdollista

Älykkäät tietoverkot mahdollistavat myös sen, että osan asioista voi korjata etänä.

Esimerkiksi jos lämmityskäyrä on väärin säädetty, lämpenevät talot liikaa. Lämmitystä voi säätää etänä, mikä on hyvin kustannustehokasta.

Heinonen kertoo, että lämmityslaitteissa voidaan älykkäiden ratkaisujen myötä hyödyntää myös sääennusteita.

Sääennusteen voi yhdistää lämmityslaitteisiin, jolloin järjestelmä saa etukäteen tiedon lämpimästä päivästä, eikä rakennuksia lämmitetä turhaan.

Vesimittareita on ollut mahdollista lukea etänä aiemminkin, mutta älykkäiden verkkojen avulla niidenkin lukeminen tehostuu.

Uusimmalla tekniikalla pystytään edullisilla kustannuksilla lukemaan useita mittareita kerralla, Heinonen kertoo.

Me olemme muun muassa kokeilleet vesimittareiden lukemista vesilaitosten kanssa. Hyödynnämme tekniikassa Digitan IoT- eli LoRaWAN-verkkoa, jossa yksi laite pystyy mittamaan jopa 40 mittarin lukemat yhdellä kerralla. Me saamme laitteista salatut viestit, jotka sitten puramme kulutustiedoiksi Naantalin vedelle laskutusta varten.

Laskutkin pienenevät

Heinosen mukaan yhä tarkemman mittaamisen ja ennakoinnin avulla energialaskuja saadaan pienemmiksi. Hyöty näkyy hänen mukaansa eniten useiden isojen kiinteistöjen omistajille, jotka voivat älykkäillä ratkaisuilla saada dataa tehokkaasti monesta paikasta sekä ohjata ja ennakoida toimintoja.

Lämmityskustannuksia pystytään leikkaamaan 10–30 prosenttia, kun lämmitystä ohjataan älykkäämmin. Heinonen sanoo, että datan tehokas kerääminen ja jakaminen on myös omiaan vähentämään yksittäisten talouksien energiankulutusta.

On ihan tutkittu asia, että jos asukas saa tarkan tiedon kulutuksestaan, hän vähentää pelkästään sen tiedon perusteella vedenkulutustaan.

Heinonen näkee digitalisaation kehityksen parantavan erityisesti lämmityksen tehostamista lähivuosina. Suomessa asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä kaukolämmitetyissä taloissa, joissa lämmöntarve vaihtelee suurestikin vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelun myötä.

Kun dataa hyödynnetään uudella tekniikalla tehokkaasti, voidaan energiapiikkejä leikata jo etukäteen. Tästä hyötyvät sekä kiinteistön ylläpitäjät että energialaitokset. Energialaitokset saavat mahdollisuuden tuottaa lämpöä tasaisemmin, ja kiinteistön ylläpitäjät voivat tarjota asukkaille tasaisen lämmön asuntoon. Myös energia- ja kaukolämmön maksuissa säästetään, kuvailee Heinonen ideaalitilanteen hyötyjä.

Esineiden internetistä eli IoT:stä on puhuttu jo 1990-luvulla. Heinosen mukaan kuitenkin vasta viime vuosina on kehitetty muita ratkaisuja, jotka tekevät esineiden yhdistämisen verkkoon sujuvammaksi.

90-luvulla ei ollut esimerkiksi LoRaWAN-verkkoa ja muita vastaavia edistyneitä teknologioita, jotka on kehitetty nimenomaan esineiden internetiä varten. Näitä ratkaisuja on alkanut tulla parin-kolmen vuoden aikana. Tuntuu, että nyt teknologia alkaa olla kypsä, että nämä palvelut saavat kunnolla vauhtia ja yleistyvät, Heinonen sanoo.

Teksti julkaistu aiemmin MTV3:n sivuilla.