Julkaistu:  8.1.2020

Särkeekö töissä päätä, väsyttääkö päivisin? Yksi syy voi olla, että asuntosi tai työpaikkasi sisäilmassa on liikaa hiilidioksidia. Jos oireet ovat jatkuvia, voi olla, että pelkkä ikkunan aukaiseminen ei enää riitä.

Päivät pitkät sisällä oleville ihmisille sisäilman laatu voi olla ratkaiseva tekijä sekä työtehon että hyvinvoinnin kannalta. Kaikki me tiedämme, miltä tuntuu, kun kokoushuoneesta loppuu happi. Huoneilma tuntuu tunkkaiselta, ja ikkuna on avattava.

Tämä on tuttua muun muassa kouluissa, joissa isot ryhmät viettävät pitkiä aikoja samoissa tiloissa. Sisäilmariskien hallintaan erikoistunut IISY Oy:n sisäilmapäällikkö Camilla Oksanen näkee työssään millaisia oireita ihmiset saavat.

– Hiilidioksidipitoisuudet nousevat, kun luokissa on paljon ihmisiä ja etenkin, jos tunnit vielä venähtävät. Opettajalla saattaa olla luokan edessä hyvä hengittää, mutta luokan perällä on suorastaan ilmaseinä, kun ilma ei kierrä tarpeeksi. Tulee nuutunut olo, mikä vaikuttaa oppimiseen. Meillä on ollut muutamiakin kohteita, joissa ihmisille on tullut päänsärkyä ja huonovointisuutta, Oksanen sanoo.

Tällaisten oireiden jälkeen voi olla aiheellista tarkistaa sisäilman laatu, ja kiinnittää huomiota erityisesti hiilidioksidipitoisuuteen. IISY toimittaa sisäilman mittaus- ja analyysipalvelua niin julkiselle sektorille kuin yksityisille yrityksillekin.

Tiloista mitataan antureilla erilaisia suureita, ja syitä sisäilman ongelmiin pystytään löytämään nopeastikin. Datan perusteella asiakas saa myös halutessaan IISY:ltä ehdotuksia toimenpiteiksi. Asiantuntijoina on muun muassa eri alojen insinöörejä.

– Kun huomaamme asiakkaan kanssa, että hiilidioksiditasot pääsevät aika ajoin nousemaan yli asetetun tavoiterajan, aloitan itse LVI-insinöörinä usein siitä, onko rakennuksessa tehty viime aikoina remonttia. Yksi mahdollisuus on, että on tehty tilamuutoksia, eikä ole huomioitu sitä, onko uusissa tiloissa oikeanlainen ilmanvaihto.

– Toinen tekijä voi olla, että ryhmäkokoja on suurennettu tai tilan käyttötarkoitus on merkittävästi muuttunut, mutta ilmanvaihtoa ei ole säädetty samaan tahtiin. Käytön arvioinnin jälkeen lähdetään aina analysoimaan ilmanvaihtojärjestelmän toteutusta tarkemmin ja suositellaan siihen tarvittaessa muutoksia, Oksanen sanoo.

IISY:n käyttämät anturit ovat suomalaisen Small Data Gardenin kehittämät. Järjestelmäasiantuntija Sander Soitu Small Data Gardenista kertoo liiallisen hiilidioksidin olevan tyypillistä suomalaisille rakennuksille.

– Se on iso juttu Suomessa, kun rakennukset rakennetaan tiiviiksi, ettei kylmä pääse sisälle ja lämpö pihalle. Jos lisäksi ilmanvaihto ei toimi, kasvavat hiilidioksidiarvot ja ilma on tunkkaista. Tuntuu, ettei saa happea, ja kirjaimellisestikin tiloissa onkin liikaa hiilidioksidia.

Se, että rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, ei vielä takaa ihanteellisia olosuhteita. Raitista ilmaa saattaa olla yhdessä huoneessa tarpeeksi ja toisessa liian vähän.

– Huoneiden painesuhteet voidaan tarkistaa paine-eromittauksella. Näin saadaan selville ilmavirtojen suunnat rakennuksen sisällä ja ulkoseinissä, Soitu sanoo.

Kiinteistönhuolto helpompaa tekoälyn avulla

Tekoäly on mullistanut kiinteistönhoidon viime vuosien aikana. Moni asia, johon ennen vaadittiin kiinteistöammattilaisen käyntiä paikan päällä, hoituu etänä uusinta tekniikkaa hyödyntäen. Small Data Gardenin antureilla sisäilmadataa kerätään Digitan älykkään LoRaWan-verkon kautta. Se tarkoittaa, että pienillä antureilla tilasta voidaan kerätä suuria määriä dataa, joka siirtyy huipputehokkaan verkon avulla pilvipalveluun. Camilla Oksanen kertoo kiinteistönhuoltotöiden helpottuneen.

– Aiemmin, jos joku soitti huonosta sisäilmasta, lähti sinne työntekijä tunnustelemaan ilmaa ja katsomaan miten ilmanvaihtokoneet toimivat. Nyt luomamme keinoäly ilmoittaa meille tilan puutteellisesta ilmanvaihdosta automaattisesti ja ilmanvaihdon toiminta voidaan korjata jo ennen kuin käyttäjät ovat tilannetta ehtineet edes vielä huomata. Monet korjaustoimenpiteet onnistuvat etänä, mikä säästää aikaa, Oksanen sanoo.

Sander Soitu sanoo Suomen olevan kansainvälisestikin katsottuna kärkipäässä sisäilmaosaamisessa. Yksi syy on se, että sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet paljon haasteita, minkä vuoksi tekniikoita ja käytäntöjä on kehitetty jatkuvasti. Homeriski kasvaa, jos ilma ei vaihdu, tai kostea ilma pusketaan rakenteisiin

– Harvassa maassa sisäilman mittaus on näin tiedostettu asia. On hyvä, että näitä asioita nostetaan pöydälle ja lähdetään selvittämään, jotta kaikille saadaan parhaat mahdolliset olosuhteet.

Nopealla ja kehittyneellä IoT-tekniikalla sisäilmasta saadaan tietoa niin paljon, että sen tulkitsemiseen asiakkaat tarvitsevat usein IISY:n asiantuntija-apua. IISY:n asiakkaana on pitkään ollut sosiaali- ja terveysalan organisaatio Folkhälsan, jonka kiinteistöpäällikkö Dan Brander kiittelee yhteistyön sujuvuutta.

– Raportit ovat jatkuvasti kehittyneet paremmiksi ja ovat helposti luettavissa ja analysoitavissa. Henkilöstö on asiantuntevaa. Pidän todella tärkeänä tässä, että pidämme jatkuvasti yhteyttä ja voimme yhdessä kehittää heidän palvelujaan, Brander sanoo.

Kun kiinteistöjen sisäilmasta pidetään hyvää huolta seuraamalla mittareiden tuloksia säännöllisesti, hyötyvät sekä kiinteistönomistajat että kiinteistöissä oleskelevat ihmiset. Sander Soitu sanoo, että muun muassa asuintalot pysyvät pidempään paremmassa kunnossa, kun niiden olosuhteita tarkkaillaan jatkuvasti.

– Teknologian tuomat mahdollisuudet ovat iso juttu kiinteistönhoitajille. Kun olosuhteet ovat rakennukselle mahdollisimman hyvät, pysyy itse rakennus pidempään ehjänä. Lisäksi asukkaat eivät vaihdu jatkuvasti, kun sisäilmaongelmia ei ole.

– Jos asukas huomauttaa esimerkiksi kylmyydestä, nähdään koneelta heti, mikä tilanne on ollut pitemmällä aikavälillä. Tästä on etua esimerkiksi tilanteessa, jossa asukas on leiponut monta pellillistä pullaa, ja huoltomies tulee mittaamaan lämmön juuri silloin. Totta kai mittari näyttää lämpimämpää kuin yleensä, eikä anna todellista kuvaa tilanteesta. Small Data Gardenin monipuoliset anturit tuovat mahdollisuuden kerätä faktatietoa helposti, jolloin päätöksiä voidaan tehdä tosiasioiden pohjalta, Soitu sanoo.

Artikkeli on julkaistu aiemmin MTV:n sivuilla.