Soficta
Julkaistu: 18.1.2022
Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2020 -tutkimuksen mukaan noin 40 prosentilla suomalaisyrityksistä oli käytössä laitteita tai järjestelmiä, joita voi valvoa tai hallita internetin välityksellä – toisin sanoen IoT-laitteita tai -ratkaisuja.
Näissä ja monissa muissakin yrityksissä pohditaan aktiivisesti, millaisia hyötyjä IoT-teknologiasta voitaisiin saada omaan liiketoimintaan. Myös vastuullisuuden toteuttaminen liiketoiminnassa on korostunut voimakkaasti viime vuosina, ja siihen IoT-ratkaisut ja niiden ympärille rakentuneet IoT-ekosysteemit voivat tarjota lukuisia uusia mahdollisuuksia.
Heitä varten on Digita ja sen ympärilleen rakentama suomalaisten, vastuulliseen liiketoimintaan tähtäävien huippuosaajien IoT-ekosysteemi, joka on on mahdollistanut satojen vastuullisten ja korkealuokkaisten ratkaisujen tarjoamisen asiakkaille mm. energia-, vesi-, rakennus-, LVI- ja jätehuoltosektoreilla.
Esittelemme artikkelisarjassamme Suomen IoT-toimijoita. Laitevalmistajista on tällä kertaa vuorossa Soficta Oy.
| Nimi: | Soficta Oy |
| Liikevaihto: | 617 000 (2020) |
| Perustettu: | 2015 |
Kuka olet?
Sami Metsänperä, toimitusjohtaja. Taustani on tietotekniikassa: tein aluksi Helsingissä IT-alan töitä, kunnes siirryin Nokian palvelukseen Saloon vuonna 2005. Microsoftin alle siirtyneestä matkapuhelinyksiköstä jäin pois vuonna 2015, jolloin perustimme Sofictan samaan paikkaan.
MBA-opintoni ovat tuoneet teknisen osaamisen oheen myös kaupallista näkemystä, ja olenkin nykyään mukana myynti- ja markkinointitiimissämme, mottonani ”yksi out-of-the-box-idea päivässä”.
Millaisia IoT-laiteratkaisuja te tarjoatte asiakkaillenne? Mikä on vahvuusalueenne ja miten näet tulevaisuuden tällä alueella?
Olemme erikoistuneet auttamaan energiayhtiöitä erityisesti kaukolämpöverkkoihin liittyvissä asioissa. Tuoteportfoliomme palvelee kaukolämpöyhtiöitä laajasti kaukolämpöverkon ja -kaivojen sekä lämmönjakohuoneiden valvonnan tehostamisessa digitalisoimisen avulla. Tuotteemme on koottu Aistio District Monitoring –brändin alle: meiltä asiakas saa niin räätälöidyt IoT-anturit ja integraatiot muihin järjestelmiin kuin Digitan tarjoaman tiedonsiirtokyvykkyyden.
Kasvuodotuksemme ovat varsin optimistiset, koska energia-alan digitalisointi on vielä alkutaipaleellaan, ja kaukolämpöverkon ja sen toimintojen digitalisointi on alkamassa kunnolla oikeastaan vasta nyt. Ja koska kaukolämpö on erittäin kustannus- ja energiatehokas tapa jakaa lämpöä, niin uskon että se pysyy käytössä kymmeniä, ellei jopa satoja vuosia eteenpäin.
Miten päädyitte IoT-laiteratkaisujen kehittämiseen?
Microsoft lopetti entisen Nokian matkapuhelinyksikön Salossa vuonna 2015. Pian sen jälkeen perustimmekin uuden yrityksen, Sofictan, jonka työntekijöistä valtaosa oli Nokia-taustaisia. Saimme toimitilat entisen tuotekehitysyksikön tiloista, ja samassa paikassa toimimme edelleen nykyisellä Salon IoT-kampuksella.
Lähdimme kehittämään IoT-laiteratkaisuja kaukolämpöyhtiöille sen jälkeen kun asiakkaamme Turku Energia kysyi, voisimmeko kehittää heille digitaalista seurantaa kaukolämpökaivoihin. Tuumasta toimeen: kehitimme ja testasimme laitteita, ja lopulta saimme putkesta ulos kaupallisia tuotteita. Koska markkinoilla ei ollut nimenomaan kaukolämpöä operoivan yhtiön käyttötarkoituksiin ja toimintaympäristöön sopivia laitteita, niin kehitimme ne itse. Tätä kautta, yhdistäen osaamisemme radioteknologiasta ja matkapuhelinten valmistuksesta sekä huoltojärjestelmistä, löysimme luontevalla tavalla oman paikkamme IoT-kentässä.
Miksi valintanne kohdistui LoRaWAN:iin ja Digitaan, ja mitä etua siitä koituu loppuasiakkaalle?
LoRaWAN soveltuu kaukolämpöverkon mittauksiin erinomaisesti, koska anturit ovat energiatehokkaita ja optimoitavissa hyvin pieneen virrankulutukseen. Sen ansiosta laitteiden toimintajakso ja huoltovälit ovat erittäin pitkiä.
Toinen keskeinen etu on LoRaWAN-verkon kyky läpäistä hyvin erilaisia rakenteita. Olemme kehittäneet yhdessä Digitan kanssa radiokuuluvuutta pääasiallisesti maan alla sijaitsevien kaukolämpökaivojen avulla ja todenneet, että LoRaWAN-verkon kuuluvuus paksuseinäisten bunkkereiden läpi on erinomainen.
Kun aloimme testata kaukolämpöyhtiölle optimoitua IoT-ratkaisua vuonna 2017, havaitsimme jo varhaisessa vaiheessa että Digita on toimija, joka pystyy investoimaan IoT-radioverkon kehittämiseen ja toteuttamiseen Suomessa kattavammin kuin muut. Tukiasemia löytyy joka puolelta maata, joten valtakunnallinen toiminta on helppoa. Digitan tiimiltä on saanut myös hyvin tukea uusien asiakkaiden tavoittelussa niin Suomessa kuin ulkomailla, ja tiimi on skaalautunut hienosti matkan varrella kasvaviin tarpeisiin.
Mistä saavutuksesta olette erityisen ylpeitä?
Voitimme Energia 2018 -messuilla startup-yritysten Älykäs energia -kilpailun, se oli iso juttu nuorelle yritykselle. Mutta vielä tärkeämpää on se, että monet suuret energiayhtiöt ovat tehneet päätöksen hypätä kelkkaamme: Suomen 30 suurimmasta energiayhtiöstä valtaosa on meidän asiakkaanamme sekä kehittämässä IoT-ratkaisuja yhdessä koko ajan paremmiksi.
Tietenkin haluamme myös kansainvälisille markkinoille. Ruotsi ja Sveitsi ovat meille tässä vaiheessa fokusmaita, koska meillä on niissä valmiita yhteistyökumppaneita tukemaan kasvuamme. Ruotsissa on meneillään muutamia pilottiprojekteja, joita pyritään saamaan kaupallistamisvaiheeseen kevään aikana. Esimerkiksi Ruotsin suurin energiayhtiö Stockholm Exergi testaa tällä hetkellä laiteratkaisuamme.
Miten laiteratkaisunne auttavat loppuasiakasta kehittämään vastuullisuuttaan?
Suurin hyöty tulee siitä, että yhtiöt pystyvät mittaamaan kaukolämpöverkkonsa toimintaa huomattavasti aiempaa tarkemmin ja tunnistamaan tehohäviöt. Energian tuotantoa ja jakelua voidaan tämän pohjalta optimoida lämmön tarpeen mukaan, jolloin tuloksena on säästöjen lisäksi hiilidioksidipäästöjen väheneminen. Voikin sanoa, että olemme avainroolissa kaukolämpöyhtiöiden päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Mikä merkitys teille on Suomen kasvavalla IoT-toimijoiden ekosysteemillä?
Joukkueessa on aina hyvä olla erilaisia pelaajia täyttämään erilaisia tontteja pelikentällä. Siitä syntyvä monipuolinen osaamiskokonaisuus auttaa palvelemaan asiakkaita parhaiten, kohdistui tarve sitten laajamittaisiin valmisratkaisuihin tai räätälöityihin niche-ratkaisuihin. Ja jos oma teknologia ei jostain syystä sovellukaan asiakkaalle, niin voi suositella kääntymään toisen yrityksen puoleen. Toki kokonaisuuden toimivuus edellyttää, että pelaajat pysyvät suurin piirtein omilla pelipaikoillaan. Business Finland voisi esimerkiksi rakentaa IoT-vientiä varten oman erityisen tukiohjelmansa. Tai sitten kootaan maajoukkue yhteistä vientitapahtumaa varten: esimerkkinä tällaisesta yhteisponnistuksesta tulee mieleen Japanissa Suomi-teemaa edistänyt Muumipuisto.