Teollisen työn murrokseen, Teollisuus 4.0:aan, liittyvissä keskusteluissa väläytellään helposti uhkakuvia, joissa teollisuuden automatisoituminen ja robotisoituminen johtavat ihmisen syrjäytymiseen ja massatyöttömyyteen.  

Todellisuus voi kuitenkin olla aivan jotain muuta: työn muuttuminen aiempaa monipuolisemmaksi ja mielekkäämmäksi saattaa positiivisen kierteen kautta johtaa pikemminkin kasvuun ja työpaikkojen lisääntymiseen. 

Karoliina Salminen johtaa Tampereelta käsin VTT:n älykkään valmistavan teollisuuden tutkimuskokonaisuutta. Hän on 15 vuoden VTT-uransa aikana seurannut ja tutkinut teollisuuden murrosta, viime vuosina erityisesti teollisen työn autonomia-asteen kasvattamisen näkökulmasta. 

Teollinen metaversumi kiihdyttää teollisen työn evoluutiota automaatiosta autonomiaan 

”VTT on tehnyt pitkään tutkimusta ihmisten ja laitteiden yhteistyöstä. Minun päätyönäni on viime aikoina ollut teollisen metaversumin ja autonomian tutkiminen – mitä mahdollisuuksia se tuo tapaan tehdä töitä”, Salminen taustoittaa. 

Metaversumi saattaa olla maallikolle vieras termi. Se tarkoittaa virtuaalisen ja fyysisen maailman yhdistämistä, jolloin ihmiset ja laitteet voivat tehdä yhteistyötä uusin keinoin. Tämän seurauksena paikkariippuvuus häviää, ja yhteistyö vaikkapa eri toimipaikkojen välillä muuttuu sujuvammaksi.  

Salminen esittää tästä konkreettisen esimerkin:  
”Huolto- tai kunnossapitotehtävässä tiimin jäsenistä lähimpänä oleva siirtyy kohteeseen tekemään fyysistä tehtävää, ja tehtävän suorittamisesta syvällisemmin perillä oleva asiantuntija ohjaa häntä esimerkiksi Virtual Reality -lasien kautta saaden samalla reaaliaikaista tietoa kohteesta. Tiimin jäsenistä tuntuu kuin olisivat samassa paikassa, ilman että toisen tarvitsee matkustaa paikan päälle.” 

Metaversumin hyödyntämisen seurauksena teollisen työn autonomia-aste kasvaa. Tämä pätee niin laitteisiin kuin ihmisiin, Salminen kertoo. ”Tulevaisuudessa työtiimien osina voidaan käyttää yhtä lailla ihmisiä ja koneita tai laitteita. Autonomian lisääntymisen myötä ihmisten ja työtiimien päätöksenteko omista työtehtävistään lisääntyy, ja he voivat vaikuttaa omaan tekemisen tapaansa ja rooleihinsa. Johdonkin työ helpottuu, kun he voivat ottaa roolituksessa huomioon tiimien yksilöllisiä toiveita ja osaamisia.” 

Muutoksen kautta uusia mielekkäämpiä työpaikkoja – mutta vain jos ihmiset sitoutuvat siihen 

Teollisuus 4.0 ja autonomisen työn lisääntyminen osana sitä eivät tietenkään tapahdu itsestään. Teollisuusyritysten johdon tulee ensin rakentaa digitalisaatiostrategia, jossa mietitään mahdollisimman tarkkaan tarvittavat muutokset​ myös työntekijöiden ja työkulttuurin näkökulmasta. Jo lähtövaiheessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että kulttuurin muuttuminen on hidasta; selvitysten mukaan se hyvinkin johdettuna voi kestää 5-7 vuotta. Eikä se tapahdu ilman ihmisten sitoutumista. 

”Kyllähän muutos viime kädessä lähtee ihmisistä, organisaation täytyy ostaa muutos. On tosi tärkeää, että ihmiset tietävät, mitä milläkin ratkaisulla tavoitellaan. Yrityksillä on luonnollisesti tarve tuottaa tuotteita ja palveluita yhä tehokkaammin, mutta samaan aikaan voidaan pohtia, miten ne valmistetaan myös vaikkapa kestävämmin. Tekoaälyllä voidaan tuottaa paljon tietoa päätösten tueksi, mutta lopulta työntekijä päättää, miten tehtävä tehdään ja voi tehdä valinnan esimerkiksi sen tuottamien kestävyysvaikutusten perusteella”, Salminen painottaa. 

Tänä päivänä moni yritys kärsii työntekijäpulasta. Kuuma kysymys onkin, miten työtä voidaan kehittää mielekkäämmäksi ja houkutella sen avulla uusia nuoria työntekijöitä sekä pitää nykyiset työntekijät pidempään hommissa. 

Salminen vastaa kysymykseen:  
”Reseptini on, että työntekijät täytyy ottaa alusta asti mukaan miettimään ratkaisuja: miten työnkuvat muuttuvat, miten niistä saadaan mielekkäämpiä ja miten työ kehittää osaamista sekä hyvinvointia. He ovat kuitenkin parhaita asiantuntijoita omassa työssään. Nuorten työntekijöiden kohdalla voitaisiin monessa tapauksessa miettiä, miten työhön tuotaisiin elementtejä pelimaailmasta ja tehtäisiin siitä heille siten läheisemmältä tuntuvaa.”  

Pelkkä avustavan teknologian mukaan tuominen ei Salmisen mukaan riitä. Ihmisten täytyy uskoa, että teknologian mahdollistama uusi ratkaisu on hyvä ja kehittää heidän omaa työtään. Silloin yrityskin saa teknologiasta irti toivomansa hyödyn. 

”Uskon ehdottomasti, että autonomian lisääntyminen ei vähennä, vaan päinvastoin lisää työpaikkojen määrää. Kun keskitytään tekemään sellaista työtä, jossa ihmisestä on eniten hyötyä ja jonka ihminen kokee mielekkääksi, niin yritykselläkin menee paremmin ja se kykenee luomaan uusia mielekkäitä työpaikkoja. Syntyy hyvä kierre. Tavoitteena onkin saada ihmiset pois tylsistä, likaisista ja vaarallisista töistä. Harvoin ihmisille on tullut ikävä töitä, joita robotti nykyään tekee”, Salminen hymähtää. 

Tietoverkot keskeisessä roolissa monipuolistuvassa hybridityössä 

Salminen näkee, että etätyötä ja paikkariippuvaista työtä yhdistävä hybridityö yleistyy tulevina vuosina, ja sitä kautta paikkariippumattomuus ulottuu vähitellen myös perinteisiin teollisuuden tehtäviin. Valinnanvapaus ja monipuolisuus lisäävät merkittävästi työn houkuttelevuutta. 

”Tulevaisuuden työntekijöiden ei tarvitse olla IT-asiantuntijoita. Sen sijaan helppokäyttöisten työkalujen avulla perinteinen tehdastyöntekijä kykenee muuttumaan yhä monipuolisemmaksi teollisen työn ammattilaiseksi. Tällä hetkellä vielä ollaan helposti kovia yhden asian ammattilaisia, mutta avustavan teknologian avulla pystytään ammattitaitoa monipuolistamaan. Tekoäly voi antaa älykkäitä ehdotuksia, mutta ihminen viime kädessä tekee päätöksiä”, Salminen kuvailee. 

Tietoverkkojen rooli on Salmisen mielestä varsin tärkeä muutoksen mahdollistamisessa. ”Tietoturvallisia verkkoja ehdottomasti tarvitaan, koska teollisiin sovelluksiin sisältyy usein turvallisuuskriittisiä tehtäviä. Täytyy tietää, mitä tietoa jaetaan, kuka sitä näkee ja miten luotettavaa se on päätöksenteon pohjana. Eikä teollisuusprosesseissa tietenkään saa tulla viiveitä.” 

Digitan liiketoiminnan johtaja Henri Viljasjärvi säestää Salmista: 

”Elämme aikaa, jossa monet teknologiat mahdollistavat aivan uusia asioita. Yrityksen omaan käyttöön sovitettu privaattiverkko on yksi oleellinen palanen tässä kokonaisuudessa – ’konnektiviteettialusta’, joka mahdollistaa eri teknologiasovellusten kommunikoimisen keskenään.”  

Viljasjärvi uskoo Salmisen tavoin ihmisen kannalta valoisaan tulevaisuuteen teollisen työn murroksessa. ”Teknologia kuitenkin lähtökohtaisesti vain mahdollistaa, jotta ihmiset voivat tehdä asioita uudella tavalla. Olemmekin jo nähneet konkreettisesti asiakkaidemme arjessa, kuinka ihmisten työroolit muuttuvat. Ihminen vapautuu esimerkiksi kärryn työntämisestä tai mittarin lukemisesta, ja hän voi suunnata voimavaransa mielekkäämpiin ja jatkuvaa oppimista rakentaviin tehtäviin.”